Haaveiletko ensimmäisestä hirvijahdista tai sorsastuksesta? Suomessa metsästäminen edellyttää metsästäjätutkintoa ja voimassa olevaa metsästyskorttia. Tässä artikkelissa kerromme, miten tutkinto suoritetaan, mitä metsästyskortti on ja mitä muuta aloittelevan metsästäjän kannattaa tietää.
Metsästäjätutkinto – ensimmäinen askel
Metsästäjätutkinto vaaditaan kaikilta metsästykseen osallistuvilta, eikä sen suorittamiseen ole ikärajaa. Tutkinnon kirjallisessa kokeessa on 60 kysymystä, joista 15 on lajintuntemustehtäviä ja loput sanallisia monivalintatehtäviä. Vuonna 2017 lajintunnistustehtävissä siirryttiin piirroksista värivalokuviin.
Kokeeseen on aikaa enintään 1,5 tuntia, ja läpäisemiseksi vastauksista enintään kahdeksan saa mennä väärin. Tutkinto maksaa 20 euroa. Tutkintoon valmistavia kursseja järjestetään eri puolilla Suomea, ja ne maksavat paikkakunnasta riippuen 20–60 euroa. Kysymykset perustuvat Metsästäjän oppaaseen ja Metsästäjäkurssiin. Metsästäjätutkintoja järjestävät riistanhoitoyhdistykset.
Mikä metsästyskortti on?
Metsästyskortti on kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Tentin läpäissyt voi päättää, tuleeko kortti seuraavalle vai meneillään olevalle metsästysvuodelle. Metsästysvuosi kestää 1. elokuuta – 31. heinäkuuta.
Maksu on vuosittainen. Jos riistanhoitomaksu jää maksamatta viitenä peräkkäisenä vuonna, metsästäjä poistetaan metsästäjärekisteristä, ja metsästäjätutkinto on suoritettava uudelleen.
Nuoret metsästäjät
Koska tutkinnolla ei ole ikärajaa, myös lapset voivat suorittaa sen. Alle 15-vuotias metsästyskortin haltija ei kuitenkaan saa itse ostaa asetta tai panoksia eikä mennä yksin metsälle, vaan huoltajan täytyy aina olla mukana.
Ampumakoe suurriistaa varten
Metsästyskortin suorittaneella on mahdollisuus suorittaa eräiden metsästystapojen vaatimia lakisääteisiä ampumakokeita. Pienriistan metsästäjälle metsästyskortti riittää, mutta karhua, hirveä, valkohäntäpeuraa ja muita hirvieläimiä tai metsäkaurista luotiaseella metsästävän on lisäksi suoritettava hyväksytysti ampumakoe. Kokeita on kolme: metsäkauriskoe, hirvi- ja peurakoe sekä karhukoe.
Ennen koetta esitetään voimassa oleva metsästyskortti ja aseen hallussapitolupa. Kokeessa ammutaan 90 sekunnin sisällä neljä laukausta paikallaan olevaan maalikuvioon 75 metrin etäisyydeltä pysty-, polvi- tai istuma-asennosta – makuuasento ei ole sallittu. Hirvieläinkokeen osuma-alueen halkaisija on 23 senttimetriä ja karhukokeen 17 senttimetriä. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset.
Kuka metsästystä hallinnoi?
Suomen riistakeskus on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimiva itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka perustettiin vuonna 2011. Samalla lakkautettiin Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit. Riistakeskus muun muassa myöntää riistaeläinten pyyntilupia, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja julkaisee Metsästäjä-lehteä. Sillä on keskustoimisto Helsingin Tapanilassa ja 15 aluetoimistoa.
Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva lakisääteinen toimija, jonka toiminta-alue on yleensä yksi tai useampi kunta. Sen julkisia tehtäviä ovat metsästäjätutkintojen ja ampumakokeiden järjestäminen sekä viranomaisten avustaminen metsästyksen valvonnassa. Lisäksi se edistää kestävää, turvallista ja eettisesti hyväksyttävää metsästystä sekä tarjoaa koulutusta ja neuvontaa.
Metsästäjät riistantutkimuksen apuna
Suomessa metsästäjät laskevat riistaeläimet vuosittain riistakolmioiden avulla Ylä-Lappia lukuun ottamatta. Laskentaan osallistuu jopa 100 000 metsästäjää, ja tulosten perusteella annetaan pyyntirajoitukset ja -suositukset.
Metsästys vaatii myös luvan maahan
Suomessa metsästykseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Usein metsästysseurat tekevät maanomistajien kanssa sopimuksia, joiden perusteella seuran jäsenet saavat metsästää sovituilla alueilla – maata ei siis tarvitse omistaa. Valtion maille voi ostaa metsästyslupia Metsähallitukselta. Hirven metsästys edellyttää lisäksi kaatolupaa, jonka voi saada vähintään 1 000 hehtaarin yhtenäiselle alueelle.
Metsästysajat
Monia eläimiä saa metsästää vain tiettynä aikana vuodesta. Esimerkiksi sorsien ja useiden muiden vesilintujen metsästysaika alkaa vuosittain 20. elokuuta kello 12 ja jatkuu vuoden loppuun. Hirven metsästysaika alkaa 1. syyskuuta ja päättyy seuraavan vuoden 15. tammikuuta.
Turvallisuus ja säännöt
Metsästyslain mukaan moottorikäyttöisestä ajoneuvosta ei saa ampua riistaeläintä, eikä riistaeläintä saa ampua rautatien tai yleisen tien yli. Ilman omistajan lupaa ei saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Metsästysrikoksesta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Valitettavat vahinkolaukaukset ovat saaneet metsästäjäyhteisön pohtimaan esimerkiksi ampumakokeen uudistamista.
Suosittu harrastus
Suomessa on noin 300 000 metsästäjää, joista noin viisi prosenttia on naisia. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on Euroopan toiseksi eniten metsästäjiä. Saalistilastojen kappalemääräistä kärkeä hallitsevat sinisorsa, sepelkyyhky, teeri ja metsäjänis. Saaliiksi saadut riistaeläimet käytetään yleensä ravinnoksi, ja erityisesti hirvenpyynnin merkitys on suuri: vuosina 2002–2003 pyydettiin vuodessa yli 80 000 hirveä, ja hirvenlihan tuotto ylittää nelinkertaisesti poronlihan tuoton.
Huom: Säännöt ja maksut voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot Suomen riistakeskukselta tai omasta riistanhoitoyhdistyksestäsi.
